Helsinki

Malmin kirjasto

Tuija Trogen
Malmin kirjasto

Malmin kirjaston toiminta ja toimintaympäristö

1.Yleistä suomalaisista yleisistä kirjastoista

Suomalaisten yleisten kirjastojen toimintaa säätelee kirjastolaki, joka luo puitteet ja antaa mahdollisuudet toiminnan ylläpitämiselle ja kehittämiselle.
Yleisten kirjastojen perustamisaate on Suomessa läheisesti liittynyt historiansa alusta lähtien kansanvalistuspyrkimyksiin ja tätä kautta ollut kiinteästi yhteydessä aikuiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen periaatteisiin.
Vuonna 1929 astui ensimmäinen kirjastolaki voimaan.
Valtion rahoitus kirjastojen käyttö- ja perustamiskustannuksiin on Suomessa ollut merkittävää ja näin ollen mahdollistanut vireän ja toimivan kirjastoverkoston luomisen koko maahan.
Jokainen kirjasto palvelee oman alueensa kuntalaisia ja on aina myös osa laajempaa kirjastoverkoston kokonaisuutta.
Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksen taso on Suomessa korkea, sillä vuodesta 1971 lähtien kirjastonhoitajakoulutus on tapahtunut yliopistossa.
Uusi kirjastolaki astui voimaan 1999 vuoden alusta.
Uuden kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen tavoitteena on edistää kansalaisten mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen, elinikäiseen oppimiseen ja henkiseen virkistäytymiseen varallisuuden sitä estämättä.
Kirjastojen omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on kirjastolain mukaan maksutonta.
Kansalaisten tasavertaisuus kirjasto- ja tietopalvelujen käyttäjänä edellyttää, että myös verkkojen kautta saatavat palvelut ovat pääosin asiakkaalle maksuttomia.
Suomessa Opetusministeriö aloitti 1995 Tiedon talo- projektin, joka on Opetusministeriön rahoittama ja vuodesta 1998 Helsingin kaupunginkirjaston organisoima kansallinen projekti.
Tiedon talo- projektin avulla edistetään yleisten kirjastojen edellytyksiä toimia virtuaalisten kirjasto- ja tietopalveluiden käyttäjinä, tuottajina ja tarjoajina.
Projektin tärkeimmäksi työn tulokseksi on tullut Suomen Kirjastojen Etusivu eli SYKE- virtuaalikirjastopalvelut.
SYKE on kirjastojen yhteistyön väline ja foorumi, mutta samalla yksi käyttöliittymä kirjastopalveluihin kaikille Internetin käyttäjille, joten myös yksittäiset asiakkaat, koulut ja muut tietoa tarvitsevat voivat sitä hyödyntää monin tavoin, esim. opiskeluunsa tai työhönsä liittyvästi.

SYKE sivuille on kerätty lähes kaikki keskeiset suomalaiset virtuaaliset hakuteokset, julkishallinnon linkit, suomalaiset uutispalvelut, suomalaisia ja ulkomaisia verkkolehtiä , kirjastoalan keskustelulistat yms..
Yhteisesti kirjastojen kanssa pidetään yllä Linkkikirjastoa, Etätietopalvelua, Mainio-kirjastotietokantaa ja Kalenteria. Jokaisella kirjastolla on oma salasana ja käyttäjätunnus tietojen ylläpitämiseen.

Linkkikirjasto
on tarkoitettu keskeiseksi työvälineeksi ja käyttöliittymäksi Internet-tiedonhaussa. Linkkikirjastoon kirjastoalan ammattilaiset keräävät käytännön tietopalvelutilanteissa löytyvät tarpeelliset linkit yhteiseen tietokantaan.
Linkkien valintaan ja luettelointiin osallistuvat kirjastoalan ammattilaiset ympäri Suomea.

Etätietopalvelu
on virtuaalitietopalvelua, jossa asiakas voi jättää tietopalvelukysymyksiä kaikista aiheista, joihin kirjastonhoitajat eri kirjastoissa, myös Malmin kirjastossa, etsivät vastauksia kirjaston kokoelmista, tietokannoista ja Internetistä.
Vastaus asiakkaalle toimitetaan hänen sähköpostiosoitteeseensa.

Mainio
on kirjastotietokanta sisältää tietoja Suomen yleisistä kirjastoista ja sitä ylläpitää myös omalta osaltaan jokainen kirjasto itse.

Kalenteri
on kirjastoalan tiedotuskanava. Se sisältää tietoja kirjastoalan tapahtumista, koulutuksesta ja työpaikoista.

Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen valtakunnallisena keskuskirjastona ja ulkomaalaiskirjastona, joten sen kokoelma on kattava ja koko maan käytössä.
Maahan muuttaville ulkomaalaisille on Multi Cultural Library ( MCL) verkkojulkaisu, joka sisältää paljon tarpeellista tietoa monikulttuurisista asioista. Julkaisua ylläpidetään yhdessä Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin ulkomaalaiskirjastojen kanssa.

2. Malmin kirjaston toiminta ja toimintaympäristö

Malmin kirjasto on osa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoverkkoa, joka koostuu 35:stä kirjastosta, kahdesta lastenkirjastosta, kahdesta kirjastoautosta, kuudesta palvelupisteestä eri kohderyhmille, mm. vanhuksille ja lapsille, sekä 17 laitoskirjastosta sairaaloissa ja hoitolaitoksissa.
Kirjaston lainaus vuonna 1999 oli 353 398 ja kävijöitä kirjastossa oli 390 619.
Malmin kirjasto tukee toiminnallaan, kokoelmallaan ja mm. lehtivalikoimallaan, alueensa seitsemän muun kirjaston toimintaa ja palvelee näin myös koko koillisen Helsingin asukkaita (82 281 asukasta). Malmin alueella asuu n. 23 832 asukasta.
Kirjasto huolehtii myös Malmin sairaalan potilaskirjastosta, jossa osastokierroksia tehdään kahtena päivänä viikossa , ja vaihtaa kirjakokoelman Syystien vanhainkotiin n. kerran kuukaudessa.
Alueen muiden kirjastojen kanssa Malmin kirjasto toimii läheisessä yhteistyössä, järjestäen säännöllisesti aluekokouksia, joissa suunnitellaan yhteisesti toteutettavia projekteja, näyttelyitä ja muita alueen asukkaita hyödyttäviä toimintoja.
Alueen kirjastojen yhteinen projekti oli esimerkiksi Kirjakassikulkuri- projekti, jossa kirjastonhoitaja kiertää koillisen Helsingin kouluissa kertomassa koululaisille lastenkirjallisuudesta, samoin on järjestetty yhdessä alueen koulun opettajille tilaisuus, jossa esiteltiin ja opetettiin opettajia hyödyntämään ja käyttämään kirjaston aineistotietokantaa Plussaa.
Malmin kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla liikekeskuksen ja Malmin rautatieaseman välittömässä läheisyydessä ja on näin ollen helposti asiakkaiden saavutettavissa.
Kirjasto toimii Malmitalossa, joka on yksi Helsingin kaupungin monitoimitaloista.
Malmitalossa toimii kirjaston lisäksi kulttuuriasiankeskus, koillisen Helsingin työväenopisto ja nuorisoasiankeskus.
Malmitalossa järjestävät toimintaa myös Pohjois-Helsingin musiikkiopisto, Helsingin tanssiopisto, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu ja Lasten ja nuorten käsityökoulu.
Alueen asukkaat mieltävät Malmitalon kokonaisuudeksi, joka tarjoaa monenlaiset mahdollisuudet opiskeluun, harrastuksiin ja virkistykseen ja tästä syystä myös kirjaston yhteistoiminta muiden hallintokuntien kanssa on tiivistä , monimuotoista ja toistensa toimintaa tukevaa.
Malmitalo on mukana myös laajassa Kuntatyöpaikka 2000 projektissa, jonka tavoitteena on kehittää ja lisätä yhteistyötä eri hallintokuntien ja myös paikallisten asukkaiden ja yhdistysten kanssa.
Malmitalon yhteistyömuotoja ovat:

Yhteinen tiedotus.
Asiakkaille julkaistaan kerran kuussa lehti, jossa kerrotaan Malmitalon tulevista tapahtumista, kursseista ja näyttelyistä.
Lehteä jaetaan talon kaikissa toimipisteissä, joten mihin tahansa pisteeseen asiakas talossa tulee hän saa tietoa myös muusta Malmitalossa järjestettävästä toiminnasta.
·
Laitteiden ja välineiden yhteiskäyttö.
·
Henkilökunnan tietotaidon yhteinen hyödyntäminen.
·
Tilojen yhteiskäyttö.
Työväenpiston kirjallisuuspiiri kokoontuu kirjaston tiloissa ja vastaavasti työväenopiston lukutilat ovat kirjaston asiakkaiden käytössä, jos kirjaston omat tilat ovat täynnä.
Kirjaston tilaisuuksia on järjestetty Kulttuuriasiankeskuksen juhlasalissa, silloin kun omat tilat ovat olleet liian pienet.
Toisten hallintokuntien toiminnan tukeminen.

Kirjasto tekee tunnetuksi Malmitalossa tapahtuvia kulttuuritilaisuuksia ja hankkii sopivaa oheismateriaalia esim. työväenopiston kursseihin ja järjestää säännöllisesti näyttelyitä, antaen asiakkaille tällä tavoin mahdollisuuden perehtyä laajemmin heitä kiinnostaviin aiheisiin.
Kirjasto hankkii kokoelmiinsa myös opiskelumateriaalia, jota käytetään koillisen alueen työväenopistossa ja tukee opiskelua valitsemalla oheismateriaalia esimerkiksi vieraskielisiä lehtiä - ja kirjoja, joita kielten opiskelijat tarvitsevat opintojensa tueksi.
Yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet

Henkilökunnan yhteiset tiedotustilaisuudet ja suunnittelukokoukset keväisin ja syksyisin.
Yhteisiä tapahtumia esim. Kevätkavalkadi, jossa kaikki talossa vuoden aikana opiskelleet tai työskennelleet harrastuspiirit esittelevät toimintaansa.
Malmin kirjaston välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Malmin lukio ja ala-aste, Malmin kauppaoppilaitos ja Sosiaalialan oppilaitos, joiden toiminta alueella otetaan myös huomioon suunniteltaessa kirjaston toimintaa ja kokoelmia.

3. Aineiston hankinta ja tietopalvelu

Työväenopiston opiskelutarjonta otetaan huomioon aineistoa valittaessa.
Hankitaan myös muiden oppilaitosten, lähinnä sosiaalialan oppilaitoksen ja kauppaoppilaitoksen opiskelijoiden sekä myös koululaisten tarvitsemaa materiaalia, esimerkiksi hakuteoksia, sanakirjoja, laajasti kauno- ja tietokirjallisuutta sekä kielten opiskelua tukemaan erilaista av-aineistoa, mm. kielikursseja.
Alueen asukkaiden toivomukset otetaan huomioon aineistoa hankittaessa.
Kirjastossa on käytössä asiakaspalautejärjestelmä, teemme asiakaskyselyitä sekä seuraamme aineiston kiertolukuja ja varaustilannetta ja tällä tavoin pyrimme aktiivisesti vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.
Kirjastoon tulee yliopistojen, korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten, lukioiden, työväenopistoiden, kansanopistoiden ym. oppilaitosten opinto-oppaita ja esitteitä koko Suomesta.
Ne ovat järjestetty kaikki samaan aikuiskoulutuspisteeseen, jotta niitä olisi helppoa ja vaivatonta käyttää.
Joitakin oppaita, esimerkiksi työväenopiston oppaita, jaetaan kirjastossa myös asiakkaille.
Avoimen yliopisto- korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopetuksen ja kesäyliopistojen oppaat ovat myös saatavissa kirjastossa.
Myös yhteishakulomakkeita opiskelupaikkoihin on saatavilla kirjastosta syksyisin ja keväisin.
Neuvonta- ja tietopalvelussa perinteisten materiaalien rinnalle on tullut elektronisiin tallenteisiin ja tietoverkkoihin koottu tieto, esimerkiksi kirjastossa on asiakkaille jaossa Uudenmaan Työ ja Koulutus lehti, jossa ovat avoimet työpaikat ja tiedot ammatillisesta koulutuksesta, vastaavat työpaikka- ja koulutustiedot koko maan kattavasti löytyvät myös Internetistä
Aikuiskoulutuksesta saa tietoja myös Internetissä olevan AIKO tietopankin AIKO kautta.
Kirjastossa on luettavissa Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Internetissä ovat myös viimeisimmät esitykset ja päätökset nähtävissä.
Kirjastot, sekä yleiset että tieteelliset, muodostavat Suomessa verkoston, ja käyttävät neuvontaan ja tietopalveluun toistensa aineistotietokantojaan paikantaakseen jonkin teoksen tai etsiäkseen tietoja johonkin aiheeseen.
Kirjastossa asiakkaan tiedontarve, opiskeluun, työhön tai muuhun informaatioon liittyvä, pystytään yleensä tyydyttämään, sillä kirjastossa on käytössä tietopalvelua ja neuvontaa varten mm:
PLUSSA joka on pääkaupunkiseudun aineistotietokanta.
LINDA, joka on korkeakoulujen aineistotietokanta.
FENNICA, joka on Suomen kansallisbibliografia ja sisältää tiedot Suomessa julkaistusta, suomenkielisestä, suomalaisten kirjoittamasta ja Suomea koskevasta aineistosta.
MANDA, joka on Yleisten kirjastojen yhteisluettelo.
Asiakkaille annettavaa tietopalvelua ja neuvontaa varten kirjastossa on käytössä erikoistietokantoja, mm. oikeudellisia - ja EU -tietokantoja.
Kirjastossa on käytettävissä myös lehtitietokantoja: kansainvälinen artikkelitietokanta EBSCO ja ALEKSI, joka sisältää artikkeliviitteet 250 suomalaisesta aikakausilehdestä sekä 12 sanomalehdestä.
Yhteistyö ja kirjastoverkosto, joka kattaa niin yleiset kuin tieteellisetkin kirjastot antaa kaukopalvelun avulla myös helsinkiläisille mahdollisuuden saada maksutta aineistoa, jota ei muissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa ole.
Asiakkaille on kirjastossa myös ns. verkkotyöasemia. Työasemilla asiakas voi:

Selata www-sivuja
Lukea ja lähettää sähköpostiaan
Käyttää Microsoft MS Office ohjelmistoja, joissa on mm. mahdollisuus tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan ym.
Käyttää FTP-ohjelmaa tiedostojen siirtämiseen
Seurata alojen keskusteluryhmiä eri puolilta maailmaa
Käyttää IRC -ohjelmaa reaaliaikaiseen verkkokeskusteluun
Avata TELNET pääteyhteyksiä muihin koneisiin
Käyttää CD-ROM -tietokantoja mm. Suomen lakia
Käyttää kansainvälistä EBSCO - sekä suomalaistaALEKSI- artikkelitietokantaa.

Malmin kirjastossa annetaan kirjastonkäytön opetusta alueen koulujen ja oppilaitosten oppilaille sekä myös yksittäisille asiakkaille.
Vuonna 1997 25 ryhmää ja yhteensä 425 asiakasta sai kirjastonkäytön opetusta kokoelmista, aineistotietokannasta ja/tai Internetin käytöstä.
Asiakkaat saavat kirjastossa neuvontaa ja opastusta myös verkkotyöasemien käytössä.
Helsingin kaupunginkirjastossa on 1999 aloitettu henkilökunnan kouluttaminen digitaalisen aineiston käyttöön.
DINO eli digitaalisen informaation oppimiskeskuksessa kirjastoalan ammattilaiset saavat koulutusta uusinen medioiden käyttöön ja näin myös tiedot ja taidot opettaa asiakkaitaan digitaalisen informaation lähteille.

www.lib.hel.fi

city.library@lib.hel.fi